Suur-Keuruu perjantai 5.10.2007
Liisa Lappi
Koko maan ensimmäinen pelletillä lämpiävä kerrostalo on tänä syksynä Keuruun Metsälinna. Kolmikerroksisen talon 31 taloutta siirtyi öljystä kotimaiseen bioenergiaan torstaina. Taloyhtiön puheenjohtaja Tommi Urtti kuvaa energiapäätöstä ennen muuta säästöpäätökseksi.
– Öljy on nyt melkein puolta kalliimpaa kuin pelletti, eikä öljy ole ainakaan halpenemaan päin. Jos hintasuhde tällaisena pysyy, me taloyhtiössä kuoletamme laitehankinnat kolmessa vuodessa. Siitä edespäin olemme jo selvästi säästön puolella.
Urtti on aikanaan asunut pelletillä lämpiävässä omakotitalossa ja vakuuttunut pellettitekniikan toimivuudesta. Parin vuoden kuluessa Urtti onnistui vakuuttamaan myös taloyhtiön asukkaat,. Yhtiö oli päättäväisesti olivat pysytellyt erossa kaukolämmöstä, mutta piti myös öljyn hinnan nousua pelottavana.
Kun taloyhtiön hankinnat kilpailutettiin, laitetoimittajaksi valiutui kankaanpääläinen KSM-Lämpötekniikka Oy. Pelletti taloon kulkee Juupajoen tehtaalta keuruulaisen Keurustransin kuljettamana.
KSM-Lämpötekniikan toimitusjohtaja Jussi Päivike myöntää, että historiallinen hanke on vaatinut laitetoimittajalta kosolti paneutumista tekniikoiden yhteensovittamiseen.
– Tähän asti olemme toimittaneet pellettilaitteistoja pääasiassa teollisuuslaitoksille, maatalouteen ja omakotirakennuksiin. On melkoinen haaste jengata kokonaisen kerrostalon öljylämmitystekniikka pelletille. Nimenomaan turvallisuuspuoleen olemme uhranneet erityisen paljon aikaa ja nyt laitteisto toimii.
Metsälinnaa on varauduttu tarpeen tullen yhä lämmittämään myös öljyllä. Varotankissa on polttoainetta 1 500 litraa.
Talonyhtiön johdossakin toistakymmentä vuotta työskennellyt Onni Ollikainen seurasi torstaina pellettisäiliön täyttöä silmä tarkkana.
– Olen asunut talossa vuodesta 1985 ja minnekään muuttamista en kaavaile. Siksi olen täysillä mukana tässä uudistuksessa. Luotan siihen, että pellettilämmitys kyllä alkaa pelata ja lämmityskustannukset saadaan kuriin. Pellettipuolellahan kilpailun pitäisi laskea hintoja tulevina vuosina, kun taas öljyn hinta on nousussa. Mille korkeudelle sitten vielä nouseekaan.
Artikkeli Urakointiuutisissa 3.10.2007
Seppo Pentti
KSM-Lämpötekniikka Oy on ottamassa oman merkittävän osan suomalaisesta biopolttoaine laitemarkkinasta haltuunsa. Menestykseen vaikuttaa ehkä eniten se, että Jussi Päivike on aloittanut lämpöyrittäjinä ja siitä on herännyt hakea parannusta etenkin kalustopuolelle. Oikeastaan Jussin isä on tiettävästi Suomen ensimmäinen lämpöyrittäjä ja Jussi jatkaa tätä työtä. 400 kilowatin kattila lämmittää vanhainkotia edelleen. Bioenergia on muutenkin verissä, kun esimerkiksi oman tilan viljat kuivataan rypsiöljyllä toimivalla polttimella
Monipuolisuus on asiakkaiden kannalta valttia. Mitä poltettavaa asiakkaalla oikeastaan onkaan, niin sille löytyy käsittelytapa ja tapa polttaa se, maalailee Jussi. Ja toimitamme laitteet juuri siten kuin asiakkaat haluavat. Moni haluaa asennuttaa laitteet itse, mutta asennusurakoitsijat järjestyvät tarvittaessa ja lämmitysasiat laitetaan kerralla kuntoon, kertoo Jussi. Bioenergiaan siirtyvien asiakkaiden pitää vain huomata miettiä, mistä saa pellettiä, haketta tai rypsiöljyä. Tavallisesti säästö ei tule kuitenkaan ilman työtä.
Multistokerista aloitettiin
KSM lämpötekniikka on aloittanut aikoinaan tanskalaisen KSM Multistoker biolämmityslaitteistojen maahantuonnin. Tai itse asiassa yhtään kattilaa ei oltu vielä edes tuotu Suomeen, kun Jussi oli Agromekissä valmistajan osastolla ja myi näyttelyssä kaksi kattilaa. Vuoden aikana kattiloita onkin sitten myyty nelisenkymmentä.
KSM- Multistoker on monelle lämmitystä pohtivalle varteenotettava kattila. Kattiloiden tehot vaihtelevat 20 ja 360 kW välillä ja mallistossa on 12 kattilakokoluokkaa ja jokaisessa on neljä eri mallia. Kattilatoimitus sisältää täydellisen paketin syöttölaitteineen ja valmiine sähkökytkentöineen. Poltettavasta materiaalista kattilat eivät ole ronkeleita. Onpa yhdellä kattilalla lupa polttaa raatojakin, kun sen lämpötila on riittävä niiden polttamiseen, toteaa Jussi.
Kattilat voidaan varustaa erilaisilla polttoainevaihtoehdoilla. Asiakkaan tarpeen mukaan kombinaatiot vaihtelevat pilkkeen, viljan, hakkeen ja pelletin yhdistelminä. KSM Multistoker Hybren -malleissa on mahdollisuus polttaa öljykasveista siementen kiinteät osat, rouhe, kun kattilan omalla puristimella on ensin otettu helposti irtoava öljy talteen. Kattilassa on siis oma öljynpuristin. Toki tässä kattilassa on mahdollisuus polttaa myös pellettiä, viljaa ja pilkkeitä
Moniöljypolttimet kattilaan
Kattilat eivät tuotteiksi vielä riittäneet. Toinen tuote, joka tuli pian kattiloiden rinnalle olivat moniöljypolttimet, joilla voidaan polttaa esimerkiksi kasvi, eläin ja mineraaliöljyjä. Malleja on kuusi eri teholuokkiin 20 -200 kW, kertoo Jussi.
Moniöljypolttimella voidaan polttaa lähes mitä tahansa nestemäisiä polttoaineita. Kun polttimen asetukset, paineilma ja esilämmityksen termostaatti, ovat asetettu kohdalleen ja neste virtaa suuttimiin, liekki palaa kuten tavallisessa öljypolttimessa. Poltin tarvitsee toimiakseen sähkövirran lisäksi myös paineilmaa, jota käytetään lämmitetyn nesteen suihkuttamiseen suuttimesta. Moniöljypolttimella voidaan polttaa myös normaalia polttoöljyä sellaisena aikana, kun muuta poltettavaa ei ole, kertoo Jussi.
Briketöintikoneet
Yrityksen kolmas tuote olivat Ecomec briketöintikoneet, joilla voi briketöidä energiaraaka- aineita ja jätteitä. Molemmissa kiinteytystarve on selvä, mutta laitteistot eivät ole aikaisemmin sietäneet monipuolista materiaalia.
Ecomec briketöintikoneilla voidaan puristaa erilaisia tilaa vieviä materiaaleja, kuten esim. sahajauhoa, pölyä, kutterinpurua, olkea, viljan lajittelujätteitä, styroksia, muovia, MDF –levyä ja alumiinia. Edellytyksenä on, että materiaali on kuivaan ja raekoko on sopiva, kertoo Jussi.
Useimmiten briketti tehdään, jotta pakattuja raaka-aineita voidaan polttaa hallitusti ja ne saadaan pienempään tilaan kuten kutterinpuru- tai olki. Yrittäjälle briketöinti saattaa tulla järkeväksi, jos on sellaista jätemateriaalia, jonka kuljetuskustannukset nousevat korkeiksi. Tällöin pakataan paljon tilaa vievä jäte pieneen pakettiin. Esimerkiksi kutterinpurusta ei tule kuin kuorma-auto yhdistelmään kuin 15 tonnin kuorma, välibriketöinnillä saadaan kuorma täyteen, laskee Jussi.
Ruokohelpeä ei kannata kevyenä tavarana kauaksi kuskata isoihin lämpölaitoksiin. Mutta kannattaako sitä kuskata muutenkaan, kun sen voi briketöidä ja myydä suoraan lämmitysbrikettinä lähiseudun asiakkaille, muotoilee Jussi. Tällöinhän maanviljelijä yrittäjä voi hoitaa omalla ruokohelvellään, joka briketöidään, lähiseudun lämpökohteet, Jussi jatkaa
Auringon säteilyenergia lämmitykseen
Melko uusi tuotelaajennus ovat SataSolar aurinkokeräimet, jotka ovat positiivisesti poikkeuksellisia. Aurinkokeräimen sydän on kuten termospullo, jossa kuori on borosilikaattilasia, ja joka kestää lämpötilavaihteluita. Lämpöenergia kerätään vierekkäin olevien lasisylintereiden sisään. Lasisylinterit eivät varjosta toisiaan, sinä aikana kun aurinko parhaiten lämmittää. Perinteisissä tasokeräimissähän on energiahuippu, kun aurinko on kohtisuoraan tasoa vasten.
Yhdessä järjestelmässä sylintereitä on 24 kappaletta rinnakkain. Sylinteristä lämpö johdetaan sylinterin kantaan, josta se siirtyy edelleen keräimessä kiertävään nesteeseen. Nestekierrossa lämpö pumpataan varaajaan, joka perusjärjestelmässä on 300 litraa. Asennuspaketti sisältää automatiikan, nesteet ja pumpun. Tämä on se, mitä tarjoamme käyttövedenlämmitykseen kesäajaksi, jotta kattilaan ei tarvitse silloin tehdä tulia, kuvailee Jussi.
Paalit silpuksi
Seuraavaksi valikoimiin tulivat paalipurkajat, koska paalin purkaminen on ollut hankalaa. KSM- Lämpötekniikan valikoimissa ovat Hirlingerin paalinpurkaja, jonka tuntiteho on jopa 1000 kiloa. Laite toimii sähköllä ja syöttöalusta siirtää paalia rumpua vasten joka repii paalia ja päästää revityn massan pois vasta seulan läpi. Seulakoot vaihtelevat 15 ja 60 millin välillä.
Kylmäpuristettu rypsiöljy omakotitaloihin
Aivan uutta Suomessa ja maailmalla ovat saksalaiset Giersch -sinileikkipolttimet, joilla voidaan polttaa rypsiöljyä. No rypsiöljyä voidaan polttaa monilla laitteilla, mutta tämä on tarkoitettu vain kylmäpuristetun rypsiöljyn polttamiseen. Laite on saanut hyväksynnän, jotta muun muassa typpioksidi päästöt ovat alle normien. Polttimessa on pieni sähkövastus, jolla lämpötila nostetaan 130 asteeseen ja liekki palaa puhtaasti, kuvailee Jussi.
Tämä on nyt se poltin, jolla tuhannet omakotitalot voidaan vaihtaa käyttämään polttoöljyn sijaan rypsiöljyä, Jussi kehuu. Kylmäpuristetun kasviöljyn poltto on nyt mahdollista vaikka kattilahuone olisi keskellä taloa ja öljysäiliö vieressä maan alla.
Artikkeli Satakunnan kansa 23.02.2007 Anneli Kallioniemi, Kankaanpää
Oljesta irtoaa lämpöenergiaa
Suomi tulee olkilämmityksessä jälkijunassa.
Olkilämmitys on Suomessa hyvin vähäistä, mutta sen uskotaan yleistyvän etenkin maatiloilla. 2,2 kiloa olkea vastaa lämpöarvoltaan yhtä öljylitraa.
Briketöimällä olki saadaan puristetuksi pieneen tilaan, jolloin sen käyttö helpottuu huomattavasti. Keski- ja Etelä-Euroopassa ollaan briketöinnissä paljon Suomea edellä. Siellä ostetaan olkibrikettejä kuin meillä kuivuklapeja takkapuiksi.
Kankaanpääläiset lämpöyrittäjät Suvi ja Jussi Päivike uskovat peltobioenergiaan niin lujasti, että ovat ryhtyneet tuomaan Italiasta briketöintikoneita.
Heidän vasta vuosi sitten perustamansa yritys työllistää jo kolme henkeä vakituisesti ja muutamalle riittää alihankintatyötä. Yrittäjäpari pitää bioenergiaa maaseudun pelastuksena.
Olkibriketissä energiaa viiden koivuklapin verran
Jopa pikaruokaravintolat kiinnostuivat koneesta, joka puristaa myös pahvit ja paperit.
Maanviljelijä, lämpöyrittäjä Jussi Päivike kaataa olkisilppua uutuuttaan kiiltävän briketöintikoneen säiliöön. Pian kone alkaa työntää sisuksistaan koivuklapin pituisia, tiiviitä olkipötköjä.
- Yhden briketin lämpöarvo vastaa viittä koivuklapia. Briketit sopivat hyvin myös omakotitalojen ja maatilojen stokerikattiloihin, Jussi Päivike kehuu.
Yhtä hyvin koneeseen voidaan syöttää paperijätettä, pahvia, styroksia, kutterilastuja, sorvausjätettä tai jopa höyläämön pölyä. Brikettien kokoa ja kovuutta voidaan säädellä.
- Oulusta soitti kaveri, joka kertoi ajavansa turveautolla paperisilppua Euraan. Jos silppu briketöitäisiin, kuormaan mahtuisi kymmenkertainen määrä paperia ja kuljetuskustannukset pienenisivät valtavasti.
Päivikkeen mukaan jopa pikaruokaravintolat ovat kiinnostuneita koneista, jotka puristavat pahvi- ja paperivuoret pieneen kasaan. Metallipajoista sorvausjätteet voidaan kätevästi kuljettaa briketteinä sulattamoon.
Suomi tulee jälkijunassa - Keski- ja Etelä-Euroopassa ollaan briketöinnissä valovuosia Suomea edellä. Esimerkiksi olkea ostetaan kaupoista kuin klapeja säkeissä. Ranskalaiset ovat tarkkoja siitä, että takkaan tarkoitetut olkipötköt näyttävät kauniilta, Suvi Päivike naurahtaa.
Pariskunta on ryhtynyt tuomaan briketöintikoneita Italiasta, jossa jopa hevosten heinää puristetaan kuljetuskustannusten minimoimiseksi. Briketit jätetään sen verran löysiksi, että hevosen on helppo niitä syödä.
Metalli- ja puuverstaiden lisäksi konetta markkinoidaan erityisesti maatiloille, jotka haluavat hyödyntää oljet lämmitykseen. Olkilämmitys on Suomessa vielä niin vähäistä, ettei oljella ole energiakäytössä mitään vakiintunutta hintaa. Briketöimällä olki saadaan pieneen tilaan ja käyttö helpottuu.
- Olkea jää peltohehtaarille tuhansia kiloja puinnin jälkeen, ja suorakylvössä on suorastaan eduksi, että oljet korjataan pois.
Olkimassa käy koneen säiliöön sellaisenaan, mutta silputtuna työ nopeutuu. Säiliön täyttö voidaan automatisoida, kuten käytettäessä haketta tai turvetta. Brikettejä syntyy 60-90 kiloa tunnissa.
Maaseudun pelastus Päivikkeet pitävät bioenergian käytön kasvua maatalouden ja maaseudun pelastuksena.
Heidän vuosi sitten perustamansa maahantuonti- ja jälkimarkkinointiyritys KSM-Lämpötekniikka Oy työllistää täyspäiväisesti jo kolme henkeä, minkä lisäksi laitteiden asennus-, huolto- ym. tehtävissä kiertää muutama alihankkija. Brikettikoneet maksavat 10 000-35 000 euroa.
Ennestään valikoimaan kuuluvat bioenergiaa käyttävät lämpökattilat, moniöljypolttimet ja aurinkokerääjät. Pää on saatu auki myös Baltiassa. Yritys hankki kunnon toimitilat viime syksynä.
- Ennakko-odotukset ovat ylittyneet moninkertaisesti. Esimerkiksi lämpökattiloita olemme asentaneet jo nelisenkymmentä, joista puolet viljalämmitykseen ja tusinan verran rypsilämmitykseen, Jussi Päivike myhäilee.
Viljatilan pito hoituu lämpöyrittäjiltä sivutyönä, ja pelloilla kasvaa - kuinkas muuten - bioenergiaa. Päivikkeet huristelivat viime kesänä autolla, jonka polttoaineseoksesta 96 prosenttia oli omalla tilalla tuotettua rypsiöljyä ja loput dieseliä.
Lämpöyrittäjyys on perheessä verissä. Jussi Päivikkeen isä aukoi uria ottamalla vuonna 1994 vastuulleen Kankaanpään Hapuan koulun lämmityksen. Jussi on lämmittänyt Lohikon vanhainkodin hakkeella ja viljalla vuodesta 2001. Jatkossa siellä nautitaan myös olkibrikettien tuomasta lämmöstä.
- Olkibriketeillä lämmittää saunan äkkiä, kehuu lämpöyrittäjä Jussi Päivike Kankaanpäästä.
Tiina Jönkkäri Torstai 15.2.2007
Yrittäjäpariskunta Suvi ja Jussi Päivike vannovat biopolttoaineiden kokonaisvaltaiseen hyötykäyttöön.
Biopoltto-aineiden käyttö lisääntyy
– Bioenergia ja sen monipuolinen hyödyntäminen ovat päivän sanoja. Hakkeen, pelletin, energiaviljan, rypsin ja polttopuun kokonaisvaltainen hyötykäyttö on tulevaisuutta. Siihen pitää olla tarjolla myös monipuoliset välineet, sanoi toimitusjohtaja Jussi Päivike KSM Lämpötekniikka Oy.
Harva tietää, että seutukunnalta alalle vihkiytynyt yritys.
– Aluevaltaus on ollut uusi Suomessa, mikä on erikoista, kun maatamme on pidetty energia-asioissa edelläkävijänä. Totuus on se, että Euroopassa, erityisesti Saksassa ja Tanskassa ollaan huomattavasti pitemmällä biopolttoaineiden hyödyntämisessä, jatkoi Suvi Päivike.
Vuoden päivät seutukunnalla toiminut KSM Lämpötekniikka Oy osti viime syksynä Koskenojankadulta Innoplastin vanhan teollisuuskiinteistön ja siirsi koko toimintansa sinne.
Yrittäjäpariskunta Suvi ja Jussi Päiviken luotsaama yritys on erikoistunut kotimaisia biopolttoaineita hyödyntäviin lämmityslaitteisiin, aurinkoenergian keräysjärjestelmiin, moniöljypolttimiin ja briketöintikoneisiin.
– Aloitimme toiminnan tuomalla maahan lämmityslaitteita, joissa voidaan käyttää biopolttoaineita yksittäin tai useita rinnakkain, selvitti Suvi Päivike.
Itsekin rypsiä viljelevät Päiviket uskovat vahvasti maaseudun tulevaisuuden lepäävän juuri biopolttoaineiden viljelyssä. Heillä talo lämpiää rypsillä.
– Omasta kokemuksesta tiedämme, että lämmitysenergiaa voi saada ja tuottaa edullisesti. Laitteet täyttävät nykyajan vaatimukset, jatkoi Jussi Päivike.
Pian yrityksen tuotevalikoimiin lisättiin aurinkoenergian keräysjärjestelmä ja briketöintikone. Aurinkoenergian keräysjärjestelmä sopii hyvin lisäenergialähteeksi muiden energiamuotojen rinnalle.
Briketöintilaitteella voidaan puristaa useita erilaisia muutoin vaikeasti hallittavia tai tilaa vieviä materiaaleja, kuten peltoihin jäänyttä olkea, viljan lajittelujätettä, kutterinpurua, paperia, kartonkia ja sahajauhoa.
Saatua brikettiä voidaan käyttää polttoaineena vaikkapa hakelämmitysjärjestelmissä.
Yritykseltä eivät ideat vielä lopu.
– Tärkein toiminta-ajatuksemme on kotimaisten biopolttoaineiden tehokas käyttö hyödyntäen lähienergiaa tuotannossa. Tulevaisuuden kiinnostuksen kohde on tuulienergia, johon panostamme jatkossa. Perästä kuuluu, sanoi Päivike.
Kankaanpääläisyrityksen toimialuetta ovat Suomi ja Viro. Kauppaa tehdään ympäri Suomen.
Stokerikattilassa yhdysrakenteinen öljynpuristin
Rouhepelletit kattilaan, öljy talteen
Pertti Jalonen, KONEVIESTI 05/2006
Tiloille on hankittu rypsiöljypuristimia, joiden tuottama öljy on ajateltu koneiden polttoaineeksi ja lämmitystarkoituksiin, puristejäte taas myydään rehukäyttöön, mikä on toiminnan liiketaloudellisen kannattavuuden avain. Tanskalaiset ovat kehittäneet stokerikattilan, jota on ryyditetty rypsiöljypuristimella.
Näiden kattiloiden maahantuojaksi ryhtynyt kankaanpääläinen Jussi Päivike asennutti puristinkattilan itselleen maaliskuun alkupuolella, jolloin pakkanen oli vielä kireää, kylmimmillään 27 astetta. "Tämän kattilan nimellisteho on 35 kW, vaikka 20-kilowattinenkin olisi aivan hyvin riittänyt. Tähänastinen enimmäisteho on ollut 21,7 kilowattia, sen jälkeen 17. Nollakeleillä ja pikkupakkasilla keskiteho on ollut 11 kW:n vaiheilla."
Virallisissa tanskalaisissa tyyppikoetuksissa KSM Multistoker-kattilan kokonaishyötysuhteeksi on puupelleteillä mitattu pienimmällä ja nimellisteholla päälle 90 prosentin hyötysuhde (www.biomasse.teknologisk.dk/kedler/listen_soegning.asp).
"Rypsiä on saanut ostaa vähän alle 200 euron verottomaan tonnihintaan. Jos sillä pelkästään lämmittää, megawatin hinnaksi tulee 30 euroa. Mutta kun siitä puristetun öljyn laittaa auton tankkiin ja laskee sille polttoöljyn hinnan, polttoainekustannus putoaa 10 euroon", Päivike laskeskelee.
Päivikkeen perustama KSM Lämpötekniikka-nimisen yritys hoitaa tanskalaisen Karby Smede & Maskinværkstedin valmistamien KSM Multistoker -poltinkattiloiden markkinointia ja myyntiä. Uusin tuote on patentoitu stokerikattila, johon on kiinteästi yhdistetty kasviöljypuristin. - Karby on parikymmentä vuotta sitten perustettu, lämmityskattiloita, stokereita ja pellettipolttimia valmistava pienyritys.
Rypsistä puristettua öljyä on toistaiseksi sekoitettu Päivikkeen vanhempien omakotitalon öljysäiliöön 1:1:een eikä ongelmia ole havaittu. Lisäksi biodieselkäytön edellyttämät muutososat asennettavaksi iäkkään VW Caddy -pickupiin moottoriin on tilattu. Kasviöljyn esteröintiä Päivike pitää "mielialakysymyksenä". "Ainakin toistaiseksi tehdään näin, katsotaan mitä tapahtuu", hän naureskelee.
Päivike on toisen polven lämpöyrittäjä myyden lämpöä noin kuuden kilometrin päässä sijaitsevaan vanhainkotiin. Hän toteutti vuonna 2001 sinne 400 kW:n kattilainvestoinnin. Isä aloitti toiminnan ensimmäisten joukossa Suomessa. Hänen lämmityskohteenaan oli likeinen Hopun kyläkoulu. Vanhainkodin kattilassa on poltettu tänä talvena 270 tonnia markkinakelvotonta kauraa hakkeen seassa.
KSM Multistoker Hybren onkin todellinen poikkeus tavanomaisten stokerikattiloiden joukossa. Sen tekemä kylmäpuristettu öljy ei kuitenkaan mene kattilan polttoaineeksi, vaan se otetaan talteen, ja vain kiinteä, toki öljyä sisältävä, pelletin muotoon puristettu rouhe syötetään stokerin polttoaineeksi.
Uuden kattilan tieltä lähti 15 vuoden ikäinen, 60 kW:n stokeri-kattila -yhdistelmä on 1,5 kuution varaaja. "Se kulutti haketta enimmillään kuution päivässä; säiliö oli täytettävä aamuin illoin. Varaajan tilalla kattilan kyljessä on 57 kW:n tehoinen levylämmönvaihdin. Nyt saa koko ajan olla kolme lämminvesihanaa auki eikä lapsia enää tarvitse kieltää valuttamasta vettä. Lämmönvaihdinten hintakin on tullut järkevälle tasolle."
Muutoksen yhteydessä myös savupiippu uusittiin. Se koottiin keraamisista elementeistä, jolloin kustannukset jäivät noin 100 euroon metriltä. Ruostumattomasta teräksestä valmistettu piippu olisi tullut maksamaan 300 euroa metriltä. "Tällainen piippu on erityisen hyvä saneerauskohteisiin."
"Kovimmilla pakkasilla rypsiä meni 40 kiloa vuorokaudessa, nyt (kiirastorstai - PJ) samalla määrällä pärjää kaksi. Puristimen säiliöön mahtuu rypsiä 80 kilon erä. 40 kilosta lähtee pari kymmentä litraa öljyä. Kesäkäytöstä en osaa sanoa vielä mitään." - Käyntihetkeen mennessä öljyä oli saatu talteen reilut 300 litraa. Se on tarkoitus varastoida 1 000 litran säiliöön. Energiamittariin oli käyttöönotosta lähtien kertynyt noin 7 MWh lämpöä.
Päivikkeen kattila käy säätöyksikköön asetettujen kattilavesiarvojen mukaan. Jäännöshappea mittaava lambda säätää palamisilmamäärää, polttoaineensyöttö ja puristimen moottorin käynti on tahdistettu tehontarpeeseen. Kaikki ohjauskeskukseen asetettavat säädöt ovat polttoainekohtaisia, ja jos käytetään jotain polttoaineseosta, ohjelmasta voidaan valita sekoitussuhteen mukainen säätö. Ulko- ja sisälämpötilaa haisteleva Ouman pelaa sekin kattilan säätöyksikön kanssa yhteen.
"Säätöjä piti jonkin aikaa hakea. Tehdasasetuksiin nähden syöttöä vähän lisättiin. Ensimmäisessä ostetussa rypsierässä oli seulonnasta huolimatta niin paljon roskaa, että se tukki puristimen. Seuraava erä on ollut hyvälaatuista eikä mitään häiriöitä ole ollut sen jälkeen. Polttoaineenkulutus on kohtuullisen pientä, joten tuhkaakin on tullut tosi vähän."
Syöttöputken pintalämpötilaa tunnustelee kaksi anturia, ja mikäli lämpötila nousee yli asetusarvon, 24 litran painevesisäiliö tyhjenee putkeen ja kattilaan.
Polttimen palopää on vesijäähdytteinen. Ruuvi syöttää polttoaineen ruostumattomasta teräksestä valmistetulle , itse puhdistuvalle arinalevylle. Palamisilma puhalletaan polttoainekerrokseen palopään molemmilta sivuilta. Sytyttimenä on kuumailmapuhallin. Tuhka putoaa pesän tuhkatilaan, josta ruuvi siirtää sen tuhkalaatikkoon. Konvektio-osa puhdistetaan käsin harjaamalla, mitä Päivike ei vielä ollut joutunut tekemään. Päivikkeen hankkimin varustein kattilan veroton hinta liitäntävalmiina on 13 500 euroa.
Kattilassa voi polttaa puupellettejä, tarvittaessa myös 60-senttisiä klapeja. Etuluukussa on paikka öljypolttimelle, kattilassa 6 kW:n sähkövastukselle. Pesässä voi polttaa myös erilaisia roskia.
Päivike käyttää rypsinsiementen siirtoon yksimoottorista keskuspölynimuria. "Spiraaliruuvi siihen piti alun perin tulla. Haeskellessani tuhkaimuria sain selville, että keskusimuria käytetään muoviteollisuudessa rakeisen raaka-aineen siirtoon. Arvelin sen soveltuvan tähänkin tarkoitukseen, pelleteille ei yksimoottorisen teho ehkä riitä, mutta puristimen säiliön päällä ei olisi ollut tilaa korkeammalle kolmimoottoriselle yksikölle. Nyt keskusimuria joutuu vielä siirtämään, kun polttoaine siirretään välisäiliöön traktorin etukuormaimesta. Puristimen säiliön päällä ollessaan imuri ottaa sitten automaattisesti polttoainetta välisäiliöstä. Välisäiliö on tarpeen, siinä rypsi ehtii hiukan lämmetä."
Imuletkun päällysvaippana on väljä putki, jonka kautta korvausilma tulee, kun imukärsä lykätään rypsiin. Puristinsäiliön pinnanvahti avaa ja sulkee imurin käynnistävää ja sammuttavaa pohjaläppää: säiliön täyttyessä läppä menee kiinni ja tyhjentyessä alarajaa läppä avautuu imurin samalla käynnistyessä. Imurin sisävaippa on kartion muotoinen. Siirtomatkaa on muutama metri. Päivikkeen tarkoituksena on rakentaa polttoaineelle muutaman kuution vetoisen säiliön, johon täyttöautomatiikka sovitetaan. Tällaisen automatiikan kolmimoottorisellakin laitteella luulisi olevan selvästi edullisempi kuin keskieurooppalaisten pellettipoltinvalmistajien tarjoamat täyttöimurit. Keskusimurivalmistajia löytyy Suomesta, myös huolto- ja varaosapalvelu on olemassa.
Karbyn kattilavalikoimassa on kokoluokassaan neljä eri mallia käytettävän polttoaineen ja automaatiotason mukaan. Hybren-malliston tehokkain on 125 kW, muista sarjavalmisteisista kattiloista tehokkain on 360 kW:n yksikkö. Tilauksesta saa 800 kW:n kattilan.
"Isommassa lämmityskohteessa Hybrenejä voi laittaa kaksi rinnan, jolloin kesäkäyttöön jää yksi, ja se toimii hyvällä hyötysuhteella vielä 20 kW:n teholla."
"Toisena mahdollisuutena, vaikkapa broilerihallien tai kasvihuoneiden lämmityksessä voisi olla se, että esimerkiksi vain yhtä hallia lämmitettäisiin rypsikakuilla ja käytettäisiin kasviöljy muiden hallien öljykattiloissa, jolloin kohtuullisen pienellä investoinnilla olisi mahdollisuus leikata tuntuvasti lämmityskustannuksia. Yhtä lailla se voisi sopia viljatiloille, jotka voisivat käyttää öljyn kuivurissaan. Öljy säilyy käyttökelpoisena avoimessakin astiassa kuusi kuukautta."
Päivike sanoo tähän mennessä myyneensä kaikkiaan kuusi kattilaa, joista kaksi on 125 kW:n, kaksi 100:n ja muut 30:n ja 50 kW:n laitteita.
Maaseudun Tulevaisuus 21.03.2006
Rypsiöljyn puristin ja lämmityskattila samassa paketissa
Rypsistä puristettu öljy sopii lämmittämiseen ja puristusjäte karjan rehuksi. Näin meille on opetettu. Tanskalainen Karby Smede & Maskinværksted -yhtiö käänsi pakan toisin päin. Rypsistä puristetaan öljy ensin talteen ja puristusjäte poltetaan saman tien kattilassa.
Hyvin lämmittää, toteaa kankaanpääläinen lämpöyrittäjä Jussi Päivike, joka asensi Tanskasta tuomansa kattilan ja puristimen yhdistelmän omakotitalonsa pannuhuoneeseen pari viikkoa sitten.
Päivike on toiminut toistakymmentä vuotta lämpöyrittäjänä. Metsäkoneitakin oli aiemmin, mutta niistä on luovuttu.
Uutta leipäpuuta haetaan tanskalaiskattilan edustuksesta. "Kahdesta sadan kilowatin kattilasta on jo tehty kaupat ja kyselyitä on ollut runsaasti."
KSM on pienehkö tanskalainen biokattiloiden valmistaja, joka työllistää alun toistakymmentä henkilöä. Pienuus selittyy sillä, että kattilat tulevat alihankkijoilta. Poltin ja kokoonpano ovat omaa tuotantoa.
Päivässä valmistuu kolme kattilaa. Sarjatuotantokattiloita on alle 20 kilowatista 125 kilowattiin ja yksittäin pystytään tekemään 800 kilowatin kattiloita.
Päivikkeen tuomat kattilat eivät ole markkinoiden edullisimpia. Rypsille ja viljalle soveltuva 35-kilowatin kattila maksaa 13500 euroa ilman veroja. Pelkkää haketta käyttävä kattilapaketti on puolta halvempi.
Traktorin ja auton tankkiin
Kattilan kyljessä olevan energiamittarin mukaan puolessatoista viikossa on tuotettu yli 2 megawattiatuntia lämpöä. Öljyä on saatu talteen satakunta litraa.
Lattia on kattilan vieressä öljyinen. "En uskonut ensin, että öljyä tulee niin paljon, kovilla pakkasilla pari ämpärillistä."
Rypsissä on öljyä noin 40 prosenttia, mistä talteen on saatu hieman yli puolet. Haastattelua edeltävänä iltana Päivike kiersi puristimen vastakappaletta hieman tiukemmalle, jolloin saannon pitäisi parantua. Valmistaja lupaa 30 prosentin öljysaalista.
Ensimmäiset öljylitrat on käytetty isännän vanhempien talon lämmittämiseen.
Kesällä Päivike aikoo kokeilla rypsiöljyä traktorissa ja syksyllä kuivurilla. Tilauksessa on vanha Golf Saksasta. "Lupasin syksyllä, että ajan ensi kesän maatalousnäyttelyyn rypsiöljyllä. Toivottavasti bioenergian verokohtelua helpotetaan. Nyt auton tankatusta öljystä pitää maksaa valmisteverot."
Rypsiä ja viljaa
Päivikkeen hankkima kattila on tehtaan huippuversio, jossa pystytään polttamaan rypsin lisäksi pellettejä ja viljaa. Automatiikkakeskuksessa on valmiina asetukset pelleteille ja viljalle sekä viljan tai pelletin ja rypsin yhteispoltolle.
Hän on toiminut yli kymmenen vuotta lämpöyrittäjänä ja huolehtii tällä hetkellä vanhainkodin lämmityksestä. Hakkeeseen on toisinaan sekoitettu puolet viljaa. Polttamalla viljalle saa kaksin-kolminkertaisen hinnan.
KSM on erikoistunut bioenergiaa käyttäviin kattiloihin. Tuotannossa on puhtaista hakekattiloista viljaa, pellettejä ja rypsiä käyttäviin ratkaisuihin.
Kattiloiden perusratkaisut ovat kaikissa samanlaisia. Irrotettavista tulitiilistä koottu palopää on vakiona kaikissa kattiloissa, samoin rosterista tehty liikkuva arina. Palamista ohjataan happitunnistimella. Tuhkanpoisto on automatisoitu.
Päivikkeen mukaan kattilat on koottu niin valmiiksi, että sähköasennukseksi riittää pistorasia.
VEIKKO NIITTYMAA
Lämpöyrittäjä Jussi Päivike Kankaanpäästä täyttää biokattilan rypsisiiloa, joka riittää kovilla pakkasilla päiväksi. Siilon täyttö aiotaan myöhemmin automatisoida. Lattialla on ämpäri, johon puristettu öljy valuu.
Artikkeli Satakunnan Kansa 10.3.2006
Rypsikattila lämmittää ja liruttaa menovettä.
Suomen ensimmäinen monitoimistokeri asennettiin maataloon Kankaanpäähän.
ANNELI KALLIONIEMI
KANKAANPÄÄ, PORI
Maanviljelijä, lämpöyrittäjä Jussi Päivike Kankaanpäästä lämmittää talonsa
kotipellon rypsillä. Autoonsa ja traktoreihinsa hän ryhtyy tankkaamaan niin
ikään oman pellon rypsienergiaa.
Maatalon vanhaan pannuhuoneeseen on juuri asennettu keskuslämmityskattila,
jossa on varusteena sekä rypsipuristin että öljysäiliö. Vastaavaa ei ole
Suomessa vielä missään muualla.
Toistaiseksi kylpäpuristettu rypsiöljy lorisee kattilasta ämpäriin, sillä
öljyputki erilliseen säiliöön on vielä asentamatta. Parissa päivässä öljyä
on herunut pari ämpärillistä.
– Laitteet hankittiin Tanskasta, jossa rypsipuristimella varustettuja
lämmityskattiloita on tehty jo muutaman vuoden ajan, kertoo Jussi Päivike.
Rahaa ei anneta öljysheikeille
Tilalla viljellään rypsiä, ja isäntä päätti ottaa energiapitoisesta
öljykasvista kaiken hyödyn irti.
– Jos myisin siemensadon, saisin siitä noin 200 euroa tonnilta. Kun korvaan
ostoenergiaa, rypsitonnin arvo nousee lähes tuplasti eli 350–400 euroon
tonnilta. Energia saadaan omasta takaa eikä rahaa ei tarvitse antaa
öljysheikeille, Päivike järkeilee.
Kierukka kuljettaa rypsinsiemenet 80 kilon siilosta puristimeen lämmön
tarpeen tahdissa. Kiinteä aines puristuu pelleteiksi ja siirtyy
automaattisesti stokerin palopäähän ja tuhkakin poistuu automaattisesti.
Kotieläintilalla rypsipuriste voitaisiin syöttää eläimille, mutta
kasvinviljelytilalla se poltetaan. Samassa lämmityskattilassa voi polttaa
myös kauraa ja muita pellettejä.
Tällaisten monitoimisten puristin- ja kattilapakettien hinnat vaihtelevat
tehon mukaan. 10 000 eurolla saa 20 kilowatin tehoisen järjestelmän, jolla
lämmittää 200 neliöisen omakotitalon. Rypsiä tämänkokoisen talon
lämmitykseen tarvitaan noin 9 000 kiloa eli kuuden hehtaarin sato.
– Näin alussa tietysti jännittää, miten homma lähtee pyörimään. Ainakin
tanskalaisten kokemukset ovat hyviä, sanoo samojen laitteiden maahantuonnin
aloittanut Päivike.
Valmistevero yhä jarruna
Keväällä isäntä aikoo tankata sekä traktorinsa että autonsa omalla
rypsiöljyllä. Esteröintilaitteita hän ei ole malttanut ostaa, vaikka
esteröinnin sanotaan säästävän auton ja traktorin moottoria.
– Tanskassa ja Keski-Euroopassakin ajetaan esteröimättä, joten samaa
kokeilen minäkin.
Esteröinti nostaisi rypsiöljyn kustannusta maatilalla peräti 32 senttiä
litralta sen päälle, että valtiolle pitää joka tapauksessa pulittaa kunnian
ja omantunnon kautta 34 senttiä autoon ja 8 senttiä traktoriin tankatuista
litroista.
– Valmistevero on pahin jarru bioöljyn käytön lisäämiselle. Maatilat
joutuvat pulittamaan tullille valmisteveron joka litralta, jonka autoihinsa
ja traktoreihinsa tankkaavat.
Valmisteveron poistamista biodieseliltä vaadittiin myös eilen Porissa
pidetyssä bionergiaseminaarissa. Osuuspankin yhteistyökumppaneineen
järjestämään tilaisuuteen osallistui yli 500 ihmistä, mikä osoittaa aiheen
ajankohtaisuuden.
– Odotamme valtiovallalta myönteisiä veropäätöksiä. Tekihän 120
kansanedustajaa juuri aloitteen, että biopolttoaineet pitää vapauttaa
valmisteverosta, korosti seminaarissa puhunut toimialajohtaja Esa Merivalli
Porin Prizztechistä.
Seminaarissa paneuduttiin laajasti sekä pelto- että metsäenergian
hyödyntämiseen sekä biokaasun käyttöön maatiloilla.
Maanviljelijä, lämpöyrittäjä Jussi Päivike kaataa rypsinsiemeniä stokeriin.
Lattialla on tilapäisesti ämpäri, jonne öljynpuristuksessa syntyvä ja
dieselautonkin tankkiin kelpaava rypsiöljy valuu.